torstai 22. kesäkuuta 2017

'Tiedän, että se on ihan sun juttu'

Miten mä olen voinut elää näin vanhaksi tietämättä ollenkaan näistä hurmaavista pyykkäystuotteista??? Minä, joka olen (ainakin olevinani) todellinen Martta-ihminen!

Ystäväni heitti tuon lauseen muutamia viikkoja sitten. En edes muista, mistä alunperin juttelimme, mutta ratkaiseva kysymys oli: joko olet kokeillut pyykkietikkaa?


Asiat seurasivat toisiaan ja sain sitten muutaman viikon kuluttua maahantuojalta testiin Le Père Pelletier -paketin, missä oli pyykkietikkaa, silitysvettä ja saippuahiutaleita. Nyky-Martan toivepakkaus!
Innostuin asiasta niin valtavasti, että luin netistä kaiken mahdollisen tästä Le Père Pelletierin tuoteperheestä jo ennen kuin sain purnukat. Ranskalainen Alain Pelletier loi sarjan n. 30 v. sitten tuomalla markkinoille hemmottelevia ja hurmaavan tuoksuisia kylpy- ja saippuatuotteita. Sittemmin tuoteperhe on laajentunut mm. huonetuoksuihin, imurituoksuihin, käsi- ja vartalotuotteisiin ja pyykinkäsittelytuotteisiin. Omasta mielestäni kaikkein kiinnostavin tuote erilaisuutensa ansiosta on pyykkietikka - se aito ja alkuperäinen pesuetikka kun on myös Alainin luoma. 


Mikä on pyykkietikka? Moni varmasti tietää tai on kuullut ihan tavallisenkin etikan puhdistavista ja desinfioivista ominaisuuksista ja ohjeita löytyy googlettamalla runsaasti. Tänä päivänä yhä useampi valikoi ekologisempia ratkaisuja kodin puhdistamiseen - ja muuhunkin. 

Vinaigre Parfumé Pour Le Ligne -pyykkietikkaa käytetään pesukoneessa ja se korvaa huuhteluaineen. Pelletierin käsintehty 100% luonnonmukainen pyykkietikka sisältää vain vettä, etikkaa sekä hajusteen etikan tuoksun neutraloimiseen. Etikan tuoksu ei toden totta ole edes voimakas ja se häipyy täysin pyykin kuivettua. Se poistaa tahroja ja hajuja kuten savu, rasva, home, vähentää sähköisyyttä ja tekee pyykistä pehmeää ja raikkaan tuoksuista. Lisäksi se poistaa pyykistä pesuainejäämät ja pitää koneen puhtaana estäen pesuainesaostumat. Se ei myöskään sisällä mitään yleisesti allergisoivia tai herkkyyttä aiheuttavia aineita. 

Olen käyttänyt sekä Originel että Verveine -tuoksuisia etikoita ja lakanat ja pyyhkeet ovat olleet aivan käsittämättömän pehmeitä ja raikkaan tuoksuisia - tuoksumatta oikeastaan miltään, mitä voisi havaita tai kuvailla. Ne tuoksuvat puhtailta. Ulkoilmalta. 
Ja voin sanoa, että meillä ei tulla käyttämään enää perinteisiä huuhteluaineita.

MÖKKIVINKKI
Tätä voi käyttää myös lauteiden pesuun sekoittamalla 0,5 dl viiteen litraan vettä.



Onko siellä muita ahkeria mankeloijia? Nyt sekin homma on entistä mukavampaa, kun lakanoille suihkaisee Eau de Linge-silitysvettä ennen mankeloimista. Jo nimi ja pullokin ovat niin ihanan ranskalaisia, että ne vievät hetkessä Rivieran rannoille, valon ja tuoksujen Välimerelle!
Niin, mankeloinnista vielä. Olen mankeloinut siitä lähtien, kun muutin pois kotoa ensimmäiseen omaan kämppään joskus 40 vuotta sitten. En voi kerta kaikkiaan elää ilman mankelia, puhtaita, valkeita ja tärkinkovia lakanoita.

VINKKI
Tätä voi laittaa myös höyrysilitysraudan säiliöön sellaisenaan tai veteen sekoitettuna. Kuulin, että tätä voi suihkaista lakanoille vielä petaamisen jälkeenkin, jolloin koko makuuhone saa kevyen tuoksahduksen.


Ja sitten, jos olet marseillesaippuan käyttäjä, tässä on kätevä tapa käyttää sitä astetta helpommin: lastut. Hajusteettomat, kasviöljyjä sisältävät Coupeaux de Savon -saippualastut sopivat hellävaraisena villan, silkin ja nahan puhdistukseen sekä tahranpoistoon.
Lastuja on helpompi käyttää kuin palasaippuaa, sillä voit levittää muutaman lastun esim. kostutetulle tahralle ja puhdistaa sen kevyesti hangaten.
Näitä voi käyttää myös pesukoneessa joko liottaen ensin pieneen vesimäärään, joka laitetaan pesuainelokeroon tai puristaa niistä pienen pallon, joka sujautetaan rumpuun vaatteiden sekaan.


Voi miten voikaan kodinhoitoon liittyvät tuotteet nostattaa näin paljon positiivisia tunteita ja innostusta! Käytännöllisiä, arjen luksusta, hyllyjen kaunistajia - ja toimivia! Miten oikeassa ystäväni olikaan!

Ja hei, muista nämä, kun kesällä mietit mökkituliaisia. Saaja ilahtuu takuuvarmasti.

Näistä vinkanneella ystävälläni on ihana liike Porissa, Sisustus Deconella. Kannattaa poiketa, jos olet menossa sinnepäin: monta sataa neliötä kaikkea sisustukseen liittyvää - ja myös näitä pyykkituotteita.

Ihanaa Juhannusta kaikille lukijoilleni!

Maarit


sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Vaihtoehto Tallinnan Vanhankaupungin turistihärdellille





Aurinko paistoi kuumasti siniseltä taivaalta, kun teimme retken Tallinnaan. On aina yhtä huikeaa lipua jättimäisellä laivalla Kustaanmiekan kapeikosta Suomenlinnan ja Vallisaaren välistä. Ja Helsinki on niin upea mereltäkin päin katsottuna.





Suuntasimme suoraan satamasta Kalamajan ja Telliskiven suuntaan, kohti Toomparkin puistoa, joka sijaitsee Vanhankaupungin muurien ja rautatieaseman välissä. Luulin ensin, että alueen halki kulkee joki, mutta se onkin kiemurteleva lampi. Lumoudun aina siitä näystä, kun aurinko siivilöityy puiden lehvästön läpi, se on niin kuvauksellista. Kuvat kertokoon kuinka ihana keidas se oli!






Puistoon oli rakennettu vuosittainen Kukkafestivaali, monenlaisia maisema-arkkitehtien luomuksia. Sielllä oli rauhoittavaa, ihanan vihreää ja helteellä puiden katveessa vilvoittavaa, mikä olikin hyvä juttu hieman flunssaiselle reissaajalle.



Juna-aseman viereen on avattu uusi kolmikerroksinen torialue, Turg, missä on vihannes-, kukka- ja ruokakauppoja sekä ravintoloita ja kahviloita. Se ei kuitenkaan ollut kovin ihmeellinen, vaikka siitä onkin paljon kirjoitettu.
Me suuntasimmekin syömään Telliskiven kulttuurikaupunginosan suuntaan, mistä olen kirjoittanut täällä. Enkä käynyt missään shoppailemassa tai edes katsomassa mitään - rauhoittavaa sekin.


Juhannusviikko alkaa huomenna - nautitaan kesästä!

Maarit 


keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Siveltimillä on väliä!

Tuli vähän hiki, kun katselin omaa sivellinvarastoani alkaessani kirjoittamaan ja kuvaamaan tätä juttua. Siveltimiä on vaikka muille jakaa.  Niitä on kertynyt vuosien mittaan milloin mistäkin ja ne ovatkin ahkerassa käytössä, päivittäin. Meikkaaminen - tai oikeastaan hyvä ja pysyvä lopputulos - kun ei oikein onnistu ilman kunnon siveltimiä. Kun tottuu käyttämään kunnon siveltimiä, enää ei tulekaan toimeen ilman niitä.

EcoTools uudisti sivellinvalikoimansa. Niissä on kohdallaan sekä laatu että hinta, puhumattakaan ideologiasta. Varret ovat bambua, metalliosat kierrätettyä alumiinia ja itse harjakset synteettisiä. Puuterimainen väri pysyy hyvin harjaksissa eikä pölise ympäri kasvoja. Ja nämähän kestävät vuosia kunhan huolehdit niiden säännöllisestä pesusta ja hoidosta. Plussana lyhyehkö varsi, josta saa hyvän otteen, mutta joka mahtuu pieneenkin meikkipussiin.

Siveltimet voidaan pestä astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä. Pesujen välillä niitä on hyvä puhdistaa vaikka tällä puhdistussienellä, josta kerroin Työkaluja naisille -jutussani. 


Luomivärisivellinpakkauksessa on kaksi kokoa: toinen puuterimaisen värin levitykseen (iso) ja toinen häivytykseen (pieni). Vähänkin riippuville yläluomille häivytyssivellin on kaiken A ja O. Sen avulla sävy saadaan nostettua laskeutuvalla luomella riittävän korkealle. Ovh 8,90.


Peiteväriä käytän päivittäin, silloinkin jos en jostain syystä laita meikkivoidetta. Olen levittänyt sen sormella taputtelemalla tähän asti, mutta nyt kun löysin siihen siveltimen, huomaan kuinka paljon paremmin sen saa levitettyä myös silmänurkkiiin. Peitevoidesivellin on paksuhko ja voimakkaasti viistottu, jotta sillä pääsee lähelle silmiä ja voide tasoittuu sielläkin hyvin. Ovh 6,90.


Kulmien meikkaamiseen menee itselläni ehkä eniten aikaa ja ne laitan kuntoon päivittäin. Käytän niiden täyttämiseen ja muotoiluun sekä puuterimaista väriä että kulmakynää ja usein lopuksi geeliä tai vahaa saadakseni ne pysymään kuosissa.
Kulmapuuteri levitetään kuvan mukaisella kapealla viistotulla siveltimellä karvojen välisiin aukkoihin täyttämään niitä. Kynällä luodaan isommat linjat kuten jatketaan ulkoreunoja ja skarpataan kulmien ylä- ja alareunoja. Mutta kaiken pitää tapahtua hienovaraisesti luonnollisen lopputuloksen saamiseksi.
Kulmakarvaduossa on siveltimen lisäksi kierreharja. Ovh 6,90.

Laitoin nyt poikkeuksellisesti ovh:t mukaan, koska olin itsekin niin hämmästynyt näiden edullisesta hintatasosta.
Olisiko nyt hyvä hetki tutkia meikkipussia ja päivittää siveltimiä? Mulla ainakin meni muutamat siveltimet vaihtoon.

Maarit

Siveltimet saatu testiin blogiin.





sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kesäretki Knapperskäriin

Viime kesä pääsi livahtamaan niin, ettei veneilty yhtään täällä Espoossa. Paljolti siksi, ettei ollut sopivan lämpimiä ja tuulettomia ilmoja silloin, kun oltiin kotona. Viemme veneen aina lomien ajaksi mökille ja pidetään sitä siellä niin kauan kunnes aktiivisin mökkeily loppuu.



Lauantaina oli niin kutsuva veneilyilma, että päätimme lähteä ajelemaan saaristoon Espoon edustalle ja kohteena oli uloimpana sijaitseva Knapperskär. Se on n. 5 ha:n kokoinen, matala silokalliosaari ja avomeren puolella edessä siintää vain upea sininen ulappa.

Meillä on pieni Finnsport vm. 1987. Siis lähes retropeli. Sillä on huoleton liikkua, kun ei tarvitse olla niin huolissaan ensinnäkään siitä, että rahat 'makaisivat' laiturissa huonona kesänä tai jos sattuu vähän hankaamaan kiviin. Se on myös niin pieni, että rantautumisen auttaminen sujuu multakin aika hyvin. Se on kuvassa tuo rannassa oleva kaunotar :)





Espoossa on noin 58 km merenrantaa ja 165 saarta. Monista kaupungin ulkoilusaarista löytyy keittokatos, tulentekopaikkoja polttopuineen, wc ja kaivo. Joillekin saarista on julkinen veneyhteys, mutta tänne Knapikseen pääsee vain omilla veneillä, joille on laiturin lisäksi useita kiinnityskoukkuja. Tänne ajaa Kivenlahden rannasta noin 20 minuutissa. Kun katselee saarelta mantereen suuntaan, lähimmät saaret ovat Gåsgrund ja Rövaren. 

Keitin meille termoskannuun kahvia, pakkasin leivät ja pullat mukaan ja leiriydyimme rantakallioille. Kapteeni huolehti omista tarpeistaan - olut ja sikari.






Matalat kalliorannat täällä ovat häikäisevän kauniit, meri niin aava ja hiljaisuus käsin kosketeltavaa.
Aika kului lekoillen, lintujen touhuja seuratessa ja päivää paistatellessa.
 

Paluumatkalla tuuli nousi sen verran, että vene keikkui aallokossa aika lailla ja horisonttia oli vaikea saada suoraan. 
Näin ihanan päivän jälkeen ei kiinnostanut kokkaaminen yhtään. Olin ollut kaukoviisas ja kotiin tullessamme paistoin vain tuunatut pakastepizzat, joten sai rauhassa laskeutua arkeen kivan päivän jälkeen.

Maarit



lauantai 10. kesäkuuta 2017

Joko sinulla on kukkainen kesätuoksu?



Rakastan kukkia! Niitä pitääkin olla aina maljakossa. Ne tuovat mukanaan hyvää tuoksua, kodikkuutta ja sisustukseen kauneutta.
Tätä juttua kirjoittaessani otin esille kaikki käyttämäni tuoksut. Tuoksuttelin niitä ja tarkistin vielä netistäkin, mitä tuoksutyyppejä ne edustavat. Kas vain, yhteinen tekijä kaikille on kevyen kukkainen, mutta raikas, joissain sitruksen vivahteita mukana. Sellainen, mistä ei heti tunnista mitään erityistä kukkalajiketta. Itseltäni löytyvät: Shiseido Ever Bloom, Gucci Flora (sininen), Gucci EdP 11, Marc Jacobs Daisy Dream ja Dolce Gabbana Rose the One. Aikamoinen kukkameri tuo onkin. Ja sydän sykähtää myös aina, kun pakkauksessa lukee vetiver - tuo vihreän raikas tuulahdus.

Olen valinnut tähän kauden uusista tuoksuista* kolme ihanaa ja uudenlaista kukkaistuoksua. Kaikilla niillä on selvästi oma luonteensa, mutta ne sopivat niille, jotka eivät halua tuoksua metrien päähän joltain tunnistettavalta hajuvedeltä.

Lisäsin myös jokaisen kohdalle omat suositukseni, kenelle tuoksu mielestäni sopii. Pääsin vuosia sitten käymään työmatkallani tuoksutalo Puigin hajustelaboratorioon tuoksuttelemaan ja kokeilemaan raaka-aineiden tunnistamista. Ei ollut helppo homma. Joten älkää ottako suosituksiani liian kirjaimellisesti tai vakavasti.


Gucci Flora Gorgeous Gardenia on raikas ja pirskahteleva. Se ei ole yhtään makea, mikä miellytti erityisesti. Parhaimmillaan tämä tuoksu on silloin, kun se on hiukan tasaantunut iholla ja sydäntuoksu, hedelmät ja valkoiset kukat pääsevät valloilleen.

Kenelle? Tämä on sinulle, joka otat ensiaskeleitasi kukkasten maailmaan.



Prada Infusion Rose valloitti sydämeni heti! Kaikki Prada-tuoksut on rakennettu samalle pohjalle, mutta ne saavat yksilöllisen tuoksun pääraaka-aineen myötä. Tätä en tiennyt, mutta hyvä konsepti mielestäni. Jos pidät yhdestä tuoksusta, todennäköisesti muutkin miellyttävät tuoksunenääsi. Olen käyttänyt Infusion d'Iris -tuoksua ja tässä olen tunnistavinani jotakin samaa. 
Rosessa on ensi nuuhkaisulla puhtaan pyykin tuntuista raikkautta - ilmavuutta. Se on koostettu alkukesän ruusunkukista ja ensituoksussa huomaa myös nerolin hedelmäisyyttä.
Tuoksusta on jotenkin vaikea saada otetta. Siinä on ihana auringon ja tuulenvireen tuoksu. Juuri siinä piileekin sen huumaavuus: raikkautta, hunajaista, ruusua...

Kenelle? Sinulle, joka haluat jotakin eteeristä, kuultavan kukkaista.


Boss Ma Vie Florale on Ma Vie -tuoksuperheen uusin tulokas: raikas kukkakimppu, joka pitää sisällään kaktuksenkukkaa, jasmiinia ja ruusua. Itse olen tunnistavinani juuri tuon jasmiinin kimpun seasta. Tämä on hyvin naisellinen tuoksu, aavistuksen puuterisen pehmeä, kuten pullokin.

Kenelle? Klassisen kukkaistuoksun ystävälle, joka haluaa tuoksun tuntuvan myös ympärillään.



Näistä tuoksuista omaksi suosikikseni tunnistin heti Pradan. Näin usein käykin, oman tyylisensä tunnistaa heti ensi nuuhkaisusta. Olen ainakin itse huomannut, että jos latvatuoksu ei kiinnosta, ei se muutu paremmaksi tekeydyttyäänkään. Kuten niin monessa muussakin asiassa, ensivaikutelma on tärkeä.

Minkälainen tuoksuihminen sinä olet? Käytätkö suosikkiasi vuodesta toiseen vai oletko vaihtelunhaluinen?

Maarit

*saatu testiin blogiin





lauantai 3. kesäkuuta 2017

Uusi kahvittelupaikka kotona ja muita juttuja viikon varrelta

Onneksi viileällä viikolla on sentään paistanut aurinko, melkeinpä päivittäin. Ja kun näitä kuvia katselee, niin ilma näyttää paljon lämpimämmältä kuin se olikaan. Nyt on vain ajateltava niin, että onhan sekin ihanaa kun edes paistaa. Lähes joka aamu olemme saaneet herätä auringonpaisteeseen, niinkuin tänäänkin.


Istutin tällä viikolla ulkokukat ja päätin, että hankin tänä vuonna pelkkiä pelargonioita, sillä ne ovat kestäneet kaikkein parhaiten pitkiäkin poissaolojamme. Tuossa ruukussa näkyvät muratit ovat niitä viime vuotisia, jotka olen pitänyt hengissä maljakoissa läpi talven. Niihin kasvoi aikamoiset juuret ja nyt jännäänkin juurtuvatko ne ja alkavatko kasvamaan.



Tuossa sisääntuloportaiden edessä on ollut aikaisempina kesinä isot kukkaruukut. Tänä keväänä huomasin, miten lämmin ja useinmiten tuuletonkin paikka se onkaan. Kuinka en ollut hoksannut aiemmin, että siihen voisi laittaa istuinryhmänkin. Tilasin sitten siihen Ellokselta mustat terästuolit, mitä olin ihastellut jo viime vuonna. Ne istuvat kivasti ikkunoiden alle, ja siinä on tarjennut kahvitella auringonpaisteessa jo hyvin. 



Makuuhuoneessamme on ollut aiemmin yöpöytinä mustaovelliset pikkukaapit. Kaipasin vähän ilmavampaa ilmettä, ja siirsin alakerrasta puunvärisen pikkupöydän omalle puolelleni. Se kevensi yleisilmettä ja nyt vain pitäisi löytää toisellekin puolelle jotain samanhenkistä. Tulee aina kiva fiilis, kun voi siirrellä jo olemassa olevia huonekaluja, eikä aina tarvitse ostaaa uutta.



Pyörähdin alkuviikosta kahvilla vanhempieni mökillä Hvitträskin järvellä. Siellä on niin rehevää ja rauhallista; paikka on todellinen mindfullnesskeidas. Täältä on otettu monenlaisia kasveja omallekin pihalle ja toin taas mukanani muutamia kivikkokasveja. 



Samaisella mökkireissulla piipahdin Country White -liikkeeseen, joka sijaitsee Oitbackan kartanon tiluksilla. Olen ajanut tätä Veikkolaan vievää tietä jo noin 30 vuoden ajan mökille mennessä. En tiedä kauanko liike on tässä ollut, mutta olen nähnyt sen kyltin useita vuosia ja nyt vasta hoksasin mennä katsomaan minkälainen liike siellä on. Siellähän oli kiva putiikki pullollan kaikenlaista sisustustavaraa ja vaatteita ihanassa ympäristössä! Kalliksi tuli sekin käynti, sillä ostin kepeän Odd Mollyn kesämekon...




Keskiviikkona, kun poikani tuli käymään 'kotona', laitoin ruoaksi mehevää broileria, uunilohkoperunoita, salaattia sekä parsa/pimientos -lisukkeen. Vaikka tässäkin oli monenlaista sorttia, kaikki valmistui nopeasti.

Ensinnäkin tuo broileri on kevään uusin löytöni: se on Atrian jyväbroilerin rintapaisti. Se ei ole marinoitu vaan maustettu basilikalla ja sitruunaruoholla ja on aivan mielettömän herkullisen makuinen. Siinä on mukana hiukan nahkaakin, joka paahtuu kivan rapsakaksi. Paistoin siihen ensin tumman pinnan pannulla ja laitoin sitten uuniin kypsymään lihamittarin kanssa.
Perunat on tehty tällä reseptillä ja ne paistuivat broiskun kanssa yhtä aikaa uunissa.
Vihreän parsan ja chilipaprikat paistoin samalla pannulla. En taida enää keittääkään parsaa, niin paljon paremman makuista se on näin tehtynä, kiinteä ja maukas. Molemmat kypsyvät muutamassa minuutissa ja ne saavat pintaansa makua antavan paahteen. Lopuksi vain sormisuolaa päälle. Näitä onkin meillä ollut nyt parsa-aikana pari-kolme kertaa viikossa. Jälleen nopea ja helppo herkku.
Teen usein pikakastikkeen majoneesista ja limen mehusta, johon lisään vähän kermaviiliä. Napsin pihalta minttuakin joukkoon tällä kertaa - on hyvää ja käy monenlaisten ruokien lisukkeeksi.


Eilistä päivää vauhditti tyttärentytär. Meillä molemmilla oli kiva päivä, sillä pääsin verestämään myös ompelutaitojani. Olin ostanut hänelle pari Barbieta kirppikseltä, ja ne tarvitsivat vähän vaatteita päällensä. Niinpä tutkimme kaikki kangasvarastoni sekä napit, paljetit ja muut tilpehöörit, koska mekkoon piti saada jotain 'ihanaa koristetta'. Olipa sekin terapeuttista - ja hauskaa.

Tapasin viikolla pitkästä aikaa myös rakkaita ystäviäni ja nyt tätä kirjoittaessani huomasin, kuinka monta läheistä ihmistä viikkooni on mahtunutkaan <3.

Tavallinen arki vaan on niin ihanaa!

Maarit